11.7.2018

Kirje kolmevuotiaalleni

Synnyit kolme vuotta sitten ja teit minusta äidin. Kesäkuussa täytit kolme vuotta, minä olen puolestani nyt 30-vuotias äiti. Syntymäsi aikaan valvoin yli kolmekymmentä tuntia putkeen − ja tuli niitä valvottuja tunteja ja katkonaisia yöunia rutkasti vielä sen jälkeenkin. Nyt nukut kuitenkin yösi heräilemättä (päiväunia et nuku enää pääsääntöisesti), olet mahdottoman taitava ja hämmästytät meitä jatkuvasti kekseliäillä puuhillasi ja puheillasi. Halusin kirjata muistiin, millainen ihana kolmevuotias olet juuri nyt, sillä kasvat niin huimaa vahtia, ja haluan muistaa tämän hetken myöhemminkin.

Ensimmäinen asia, jolla kuvailisin sinua muille on luultavasti se, että olet valtavan aktiivinen, liikkuvainen, ketterä ja kaikin puolin motorisesti lahjakas − ja sitä olet ollut ihan vauvasta saakka. Sinua ei paljon tarvitse houkutella liikkumaan. Aloit ryömiä neljän kuukauden ikäisenä, konttasit pian sen jälkeen, ja nousit seisomaan tukea vasten, kun vietimme puolivuotissyntymäpäiviäsi. Siitä asti vauhtisi on vain kiihtynyt: juokset, pompit, kiipeilet, teet kuperkeikkoja, seisot päälläsi sohvannurkassa ja kieput vinhaa vauhtia renkaissa. Kolme vuotta täytettyäsi opit tekemään renkaissa kuperkeikan. Toukokuussa opit ottamaan itse vauhtia keinussa, ja nyt keinut myös seisten.

Pyöräilyä aloimme harjoitella viime kesänä saatuasi 2-vuotissyntymäpäivälahjaksi punaisen polkupyörän. Osaat pyöräillä jo hienosti apupyörien kanssa, niin hienosti, etten meinaa enää pysyä jalkaisin perässä. Keksit hiljattain itse, miten pyöräillään seisten. Jarruttaminen sujuu koko ajan paremmin: lasket jarrutellen mäen alas lähileikkipuistoon mennessämme ja olet onnistumisestasi valtavan ylpeä! Kiipeily on erityisesti mieleesi, olet varsinainen kiipeilyhullu. Leikkipuistossa yrität kavuta myös sellaisia reittejä, joita ei ole varsinaisesti tarkoittettu kiipeämiseen, kuten liukumäen sivua pitkin ylös ja siitä laidan yli ylätasanteelle − ja yleensä onnistut. Parkour- tai kiipeilyharrastus tai jokin temppukerho olisi sinulle ihan omiaan. Haavereita sinulle on sattunut hämmästyttävän vähän siihen nähden kuinka paljon kiipeilet ja temppuilet joka paikassa.

Olet nopea liikkeissäsi: istut sillä sekunnilla ruokapöydässä huutelemassa toiveitasi, kun joku vain mainitseekin sanan iltapala. Hätähousun piirteet olet perinyt äidiltäsi, isällä on nyt kaksi kärsimätöntä tyyppiä perheessään. Sen sijaan isältäsi olet perinyt iloisuutesi, vähän vekkulin luonteesi ja huumorintajusi. Teitä naurattavat ihan samanlaiset jutut ja höpsöttelette yhdessä. Minä ja sinä olemme yhdessä vähän sellaisia seikkailijoita: nautimme pienistä retkistä, leikkipuistoissa kiertelystä, metsässä samoilusta, uusiin paikkoihin tutustumisesta yhdessä − voimme olla ulkona helposti tuntikausia. Myös leikkitoverit ovat tulleet sinulle selvästi aiempaa tärkeämmiksi: nautit siitä, kun saat touhuta muiden lasten kanssa ja osaat leikkiä hienosti yhteisleikkejä.

Viime syksynä elämäsi muuttui valtavasti, kun pikkusiskosi syntyi: yhtäkkiä perheessä oli myös vauva, joka vei paljon aikaani ja huomiotani. Minulla oli välillä niin kova ikävä sinua ja yhteisiä touhujamme, että se teki ihan kipeää. Pikkuhiljaa arki kuitenkin tasaantui, pikkusisko kasvoi, sinä kasvoit ja minä kasvoin. Pikkusiskoasi kohtaan sinulla taitaa olla eräänlainen viha-rakkaussuhde: sisko on ihana, mutta välillä mielesi tekee vähän töytäistä häntä. Osaatte kuitenkin touhuta hienosti yhdessä, ja siskosi nauttii, kun saa olla leikeissäsi mukana. Huolehdit pienemmästäsi, ja ilmoitat minulle, jos sisko on esimerkiksi kiipeämässä pahaan paikkaan. Toivon, että teistä tulee vielä hyvät leikkikaverit ja läheiset toisillenne.

Vaikka olet energinen, vilkas ja äänekäs, olet toisaalta myös varovainen ja harkitsevainen. Vauvasta asti olet halunnut tarkkailla uusia tilanteita ja ihmisiä omassa tahdissasi ennen kuin olet valmis lähtemään toimimaan. Minusta on vain hienoa, ettet ole päätä pahkaa säntäämässä uusiin tilanteisiin. Olen yrittänyt opettaa sinulle tunteiden nimeämistä ja niistä puhumista, ja ilokseni huomaan, miten kerrot toisinaan ihan oma-aloitteisesti mikä sinua esimerkiksi harmittaa tai jännittää. Esimerkiksi lasten urheilutapahtumassa sinua jännitti oma vuorosi, kun ympärillä oli paljon muita lapsia ja aikuisia. Se ei kuitenkaan haittaa mitään, sillä kaikkia jännittää joskus.

Selostat paljon tekemisiäsi, muistojasi ja ajatuksiasi. Puhut sujuvasti pitkiäkin lauseita ja muistat asioita hämmästyttävän hyvin, vaikka käsitteet "eilen, tänään ja huomenna" menevät puheissasi vielä sujuvasti sekaisin. Olet kesän lapsi, ja pidät ulkoilusta, mansikoista, letuista, mökillä olosta, vesileikeistä, kylpemisestä, pallopeleistä, satujen kuuntelusta, dinosauruksista, Franklin-kilpikonnasta kertovasta ohjelmasta, Muumilaakson tarinoista, paperin leikkaamisesta, muovailusta, hassuttelusta, leikkiseurasta, aikuisen täydestä huomiosta sekä siitä, kun saat auttaa isiä jossain "tärkeässä hommassa". Aamuisin pidät siitä, kun voit tulla makoilemaan äidin ja isän sänkyyn muiden kanssa. 

Sinulla on voimakas kolmevuotiaan tahto, ja annat kyllä näkyä ja kuulua, jos jokin asiaa menee toisin kuin toivoit. Kasvatat minua siinä missä minä sinua, ehkä enemmänkin niin päin. Meillä on ollut omat yhteentörmäyksemme erityisesti tämän kuluneen vuoden aikana, siskosi syntymän jälkeen. Yritän kaiken aikaa opetella olemaan sinulle parempi äiti, toimimaan niin, että yhteiselomme kotona sujuisi mukavasti. Tämä kesä on luultavasti viimeinen kokonaan kotona vietetty kesä, sillä ensi vuonna aloitat päivähoidossa. Syksyllä alamme vähän totutella tulevaan, kun sinulla alkaa 3-vuotiaiden kerho kerran viikossa. 

On aivan ihmeellistä, miten mainio lapsi siitä kolme vuotta sitten syntyneestä nyytistä vauvasta on tähän päivään mennessä kasvanut. Me olemme sinusta niin valtavan ylpeitä! Äitinä haluaisin suojella sinua kaikelta pahalta ja suurilta murheilta, mutta en tietenkään ikuisesti voi. Toivon, että elämä kohtelee sinua hyvin, löydät ystäviä ja sellaisia mielekkäitä asioita, joista nautit. Ennen kaikkea toivon, että muistat, että olet arvokas juuri sellaisena kuin olet, uskallat olla oma itsesi ja tiedät, että me kotona rakastamme sinua aina. Hyvää 3-vuotissyntymäpäivää vielä kerran. ♥️

25.6.2018

9 kk

Juhannus kului kivasti mökillä; keskikesän juhlan jälkeen on palattu arkeen, ja tänään meidän vauva on yhdeksän kuukautta vanha. Uusia taitoja tulee nyt ihan rytinällä, enkä meinaa edes perässä pysyä. Lisäksi havahduin siihen, että vauva on jo toden totta kuin pieni lapsi: hän osaa alkeellisia leikkejä, muistaa hauskoja juttuja ja hänellä on omat suosikkipuuhansa. Uusien taitojen lisäksi kesäkuussa on urakoitu ylähampaita: nyt niitä pilkistää yläikenessä jo neljä kappaletta, alhaalla on ennestään kaksi. Tällainen hän nyt on:

Vauva osaa ryömiä, istua ilman tukea ja nousta tukea vasten polvilleen esimerkiksi pyykkikoneen luukkua, vaunukoppaa ja isoveljen sängynlaitaa vasten. Konttausasennossa keikkuminen vaihtui eilen ensimmäisiin haparoiviin konttausaskeliin − en kestä, jos meidän pikkuinen kohta jo konttaa täyttä päätä! Lattialla tyttö touhuaa usein hassussa kylkiasennossa vuoroin käsiään ja jalkojaan heilutellen, vähän kuin rannalla poseeraisi ja vilkuttelisi sieltä muille. :D Juuri ennen juhannusta tyttö pyllähti ensimmäisen kerran itse istumaan lattialla touhutessaan, mutta siihen tarvitaan vielä jotain tukea (ekalla kerralla se oli patja). Vauva osaa myös vilkuttaa ja vilkuttelee aina iloisesti esimerkiksi iskän tullessa töistä kotiin. Juhannuksena tyttö oppi taputtamaan käsiään yhteen.

Vauva nukkuu yhdet tai kahdet päiväunet, vähän ensimmäisten kestosta riippuen. Noin yhdestätoista eteenpäin ja noin 16−17 aikoihin, yleensä vaunuissa mutta välillä sylissä tai kantorepussa, jonka kyydissä jaksan kantaa häntä enää lyhyitä aikoja. Yöllä vauva nukkuu ensimmäisen unijakson edelleen pinnasängyn puolella ja myöhemmin äidin vieressä. Silloin tällöin jaksan nostaa hänet pinnasänkyyn myös keskellä yötä, mutta se on aika harvinaista. Useammin kyllä kannattaisi, sillä tyttö pyörii paljon unissaan ja herättää samalla minutkin. Yöt olivat aiemmin tässä kuussa aika levottomia, kun tyttö liikkui ja heräili sängyssä parin tunnin välein − hampaiden puhkeaminen ja liikkumisen opettelu ne varmaan vaivasivat pientä mieltä. Yöunet ajoittuvat noin klo 20.00/20.30-07.00 väliselle ajalle.

Vauva syö kiinteitä ruokia yleensä neljä kertaa päivässä ja saa äidinmaitoa aina, kun haluaa. Öisin hän ei kaipaa enää kovin paljon maitoa, rinta on varmasti enemmän turvan tuoja ja lohduttaja − vaikka toisaalta joinain öinä sitten tankataan enemmän. Tuore tomaatti maistuu hänelle juuri nyt erityisen hyvin. Kaurapuuro on kestosuosikki ja marjat ja hedelmät herkkua. Proteiinin lähteistä hänelle maistuvat parhaiten kala (seiti) sekä porkkanaa ja tomaattimurskaa sisältävät jauhelihapötköt.

Vauva ääntelee paljon ja kovaäänisesti. Isoveljen nähdessään hän alkaa usein kiljua innostuneena. Ruokapöydässä vauva höpisee raukeasti vähän kuin jotain juttua kertoen. Hän jättää taukoja ikään kuin keskustellakseen ja odottaakseen vastausta toiselta. "Mämmä" tarkoittaa äitiä tai maitoa tai varmaankin molempia.

Vauva pitää kodin paikkojen tutkimisesta, ulkoilusta, hiekan ja kivien maistelusta, keinumisesta, isoveljen touhujen seurailusta ja varsinkin siitä, kun pääsee muiden juttuihin mukaan. Äidin sylissä hän tykkää kasvojen tunnustelusta, hiusten kiskomisesta ja pusujen antamisesta, eli siitä, että koittaa haukata äidin kasvoja suu auki. Paras leikki taitaa olla isin kanssa keksitty kupsahdusleikki, jossa tyttö kellahtaa sängyllä selälleen yhä uudestaan ja uudestaan. Vesileikkejä ja kylpemistä vauva rakastaa; jos hän kuulee, että kylpyhuoneessa lasketaan vettä ammeeseen, hän ryömii vikkelästi paikalle ja saa hepulit, jos ei pääsekään kylpyyn tai leikkimään vedellä.

Vauva ei pidä hampaiden harjaamisesta ja taistelee kaikin voimin harjaamista vastaan. :( Vauva ei pidä vaipanvaihdosta ilmeisesti siksi, koska selällään makoilu on käynyt tylsäksi. Vaipanvaihtotilanteet ovat siis aika haastavia tällä hetkellä. Kesähelteillä tyttö ei ole pitänyt ollenkaan autossa matkustamisesta, mutta mökkireissusta onneksi selvittiin ilman pahempia itkuja. Isovanhempien koirat häntä jännittävät ja vähän itkettävät.

Vauva käyttää samoja vaatteita kuin kuukausi takaperin, eli pääasiassa 74-kokoa. Muumivaipat vitoskoossa ovat olleet käytössä puolivuotiaasta saakka

Vauva kävi kesäkuun alussa 8kk-lääkärineuvolassa sekä suuhygienistin vastaanotolla. Vierastaminen on mielestäni muuten vähän hellittänyt, mutta neuvolassa tyttö itki samaan malliin kuin ennenkin joutuessaan terveydenhoitajan ja lääkärin käsittelyyn. Pituutta meidän yhdeksänkuisella oli tuolloin lähes 70 senttiä ja painoa lähes 10 kiloa. Kesäkuuhun on mahtunut paljon kivaa puuhaa: tyttö on päässyt äidin ja veljen kanssa tietysi moniin leikkipuistoihin, mutta myös junalla Helsinkiin, kotieläinpuistoon ja tivoliin (tosin ei laitteisiin) sekä isovanhempien luokse yökylään (ei siis yksin). Juhannuksena tyttö oli ensimmäistä kertaa mökillä ja viihtyi siellä mainiosti. 

Ihan uskomatonta, ettei hän muka ole vauva enää kuin kolme kuukautta! ♥️

7.6.2018

Kesäloma

Blogin nimittäin. Tänään on esikoisen 3-vuotissyntymäpäivä, jota juhlittiin railakkaassa taaperoseurassa, ja viikonloppuna juhltaan vielä lisää. 3-vuotiskuulumisten sijaan ilmoitan kuitenkin, että Askeleita-blogi elelee tulevan kesän aikana aiempaa hiljaisempaa eloa.

Tänään jätän taakseni Perhekupla-yhteisön, ja yli kahden vuoden yhteisöön kuulumisen jälkeen jatkan blogini kanssa taas täysin itsenäisesti. Syynä on se, että aika ja energia eivät nykyisessä elämäntilanteessa yksinkertaisesti riitä koviin moneen asiaan, ja jostain on karsittava. Juuri nyt haluan keskittyä täysillä omaan perheeseen ja tähän aikaan, kun lapset ovat pieniä − niihin asioihin, jotka ovat tärkeimpiä. Tämä on todennäköisesti viimeinen kesä, jonka saan viettää lasten kanssa kotona ennen työelämään palaamista. Blogia en kuitenkaan ainakaan vielä ole lopettamassa kokonaan, vaan kirjoittelen tänne silloin tällöin, kun siltä tuntuu. Onhan tämä oma terapiavälineeni ja tärkeä muistojen säilömispaikka.

Kiitokset vielä Perhekuplalle ja sitä edeltäneelle Mammalandialle, joihin sain kuulua, sekä kaikille teille lukijoille ja seuraajille! Ihanaa kesää ja palataan asiaan jossain vaiheessa! :)

31.5.2018

Hoitorepun sisältö + Ella's Kitchenin uutuudet

Yhteistyössä Perhekupla ja Ella's Kitchen

Viime kesänä, ennen vauvaa syntymää, oli hankintalistalla uusi hoitolaukku. Asiaa miettiessäni aloin käytännöllisyyssyistä kallistua hiljalleen repun suuntaan: kun kantamukset olisivat selässä, olisivat kädet vapaina lapsia varten. Kauan haaveilemani Kånken tarttui sitten mukaan kesäreissulta alennusmyynnistä, ja vanha kulahtanut, meille käytettynä saapunut laukku sai väistyä. Vaunujen kanssa liikkuessamme reppu matkustaa yleensä tavarakorissa, mutta sisätiloihin siirtyessä tai tilanteen muuten vaatiessa selässä.

Hoitorepun sisältö on meillä aika vakio; kotiin tullessa pyrin aina saman tien purkamaan likapyykin pyykkikoriin ja laittamaan tilalle uudet puhtaat versiot. Näin lähdön hetkellä ei tarvitse enää ruveta pakkailemaan ja keräilemään tavaroita. Myös vauvan vaippojen lukumäärä on vakiintunut − poikkeuksen tekevät tietysti pidemmät reissut. Näitä asioita kannan repussani:
- vaihtovaatekerta vauvalle
- vaihtohousut esikoiselle
- 3 kpl vauvan vaippoja
- paketti puhdistuspyyhkeitä
- harsoliina
- pieni pyyhe
- kertakäyttöinen hoitoalusta
- ruokalappu
- sivutaskuissa nenäliinoja ja pieni muovipussi likapyykille/vaipoille sekä puhelin ja kotiavaimet
+ kesällä vesipullot


Yleensä nakkaan reppuun myös jotain pientä evästä varmuuden vuoksi. Aina niille ei ole tarvetta, mutta jotain pientä hätävaraa on aina hyvä olla mukana lasten kanssa liikkuessa. Toukokuussa repussa on kulkenut mukana Ella's Kitchenin uutuustuotteita, joita saimme maisteltavaksi Perhekuplan järjestämän yhteistyön kautta. Ella's Kitchenin smoothiepussit ovat meille tuttuja jo esikoisen vauva-ajasta, ja nyt tuotemerkin valikoima on laajentunut näillä uusilla maustetuilla luomumaissinaksuilla. Sormiruokailuun ja terveelliseen naposteluun hyvin soveltuvia naksuja on kahta eri makua: porkkana-palsternakka ja mansikka-banaani. Ensiksi mainittu oli ylivoimaisesti sekä minun että kohta kolme vuotta täyttävän esikoisen suosikki − näissä naksuissa on oikeasti makua! Uutuuspussit löytyvät tällä hetkellä K-ryhmän kaupoista.

Vauva on toistaiseksi saanut tutustua Ella's Kitchenin makuihin smoothiepussien muodossa. Ella'sin pussit ovat meillä suosiossa luomulaatunsa ja hyvien makuyhdistelmiensä vuoksi, ja etenkin siksi, etteivät ne sisällä mitään ylimääräistä − juuri täydellisiä eväitä vauvalle. Nämä huoneenlämmössä säilyvät smoothiepussit ja erilaiset naksut ovat ehkä maailman kätevimpiä repussa kulkevia eväitä pienille (ja isoillekin) lapsille. Vaippojen ja vaihtovaatteiden lisäksi pieni naposteltava kuuluu ainakin omalla kohdallani hoitorepun tärkeimpien tavaroiden TOP 3:een.

Mitä sinun hoitolaukustasi tai - repustasi löytyy?

Seuraa
Perhekupla Facebookissa 

Kuvissa näkyvät Ella's Kitchenin tuotteet saatu

25.5.2018

8 kk

Vauva on tänään kahdeksan kuukauden ikäinen − ihana kesä ja ihana vauva! Vaihdoimme aiemmin tässä kuussa ratasistuimen vaunukopan tilalle, ja nyt pieni tyttö katselee kiinnostuneena maailmaa ulkona liikkuessamme. Hänelle puhkesi juuri kolmas hammas, ja lisää näyttäisi olevan tulossa. Tällainen hän on:

Vauva osaa ryömiä niin hyvin, ettei hänellä näytä olevan vielä kovaa halua kontata, vaikka hän onkin toisinaan tapaillut konttausasentoa. Kahdeksankuinen vauva jaksaa ryömiä jo pitkiäkin matkoja ja liikkuu kotona sujuvasti huoneesta toiseen. Jos lattialle on jäänyt jokin erityisen kiinnostava tavara, kuten isoveljen pikkuauto, hän laittaa turbovaihteen päälle. Vauva osaa istua hienosti selkä suorana syöttötuolissa. Tyttö osaa myös "moikata", kun tuttu ihminen ilmestyy näköpiiriin; luultavasti hän haluaisi tunnustella näkemänsä henkilön kasvoja, mutta tämä näyttää aivan siltä, kuin hän nostaisi käden tervehdykseen. Hän on myös oppinut virnistelemään ja hauskuuttaa ilmeilyllään meitä muita.

Vauva nukkuu päivän aikana kahdet päiväunet, alkaen noin yhdeltätoista ja noin neljältä. Päivärytmi meni meillä hiljattain täysin uusiksi, mistä kirjoitin juuri erikseen. Ensimmäiset päikkärit ovat yleensä pidemmät, parhaimmillaan pari tuntia, toiset saattavat kestää vain puoli tuntia. Yöunet ajoittuvat klo 20.30/21.00−07.00 välille. Nukkumisjärjestely on sama kuin ennenkin, eli ensimmäinen unijakso pinnasänky-sivuvaunussa ja sen jälkeen äidin vieressä. Viime aikoina yösyötöt ovat osuneet noin klo 0.00, 04.00 ja 06.00 aikoihin.

Vauva syö kiinteitä noin 4 kertaa päivässä ja saa äidinmaitoa aina kun haluaa, eli useita kertoja päivässä. En ole juuri laskeskellut imetyskertoja. Lemppariruokia ovat tissimaidon lisäksi ainakin kaurapuuro, mustikka, parsakaali ja avokado. Jääkaappiviileää kurkkuakin on aina kiva järsiä, ja yleisesti ottaen ruoka maistuu meidän vauvalle todella hyvin. Helleherkkuna on ollut mehujäämuottiin jäädytetty hedelmäsose. Puuro syötetään, mutta muuten tyttö sormiruokailee.

Vauva ääntelee hekottelemalla itsekseen samalla, kun vaikka ryömii lattialla. Hyvällä tuulella ollessaan hänellä on edelleen tapana päristellä alahuuli rullalla. Ruokapöydässä vauva höpöttelee paljon, ikään kuin kommentoisi syömisiään. Kesken ruokailun saattaa iskeä yhtäkkinen naurukohtaus − aivan kuin vauva olisi tajunnut, että hän saa muutkin nauramaan, kun päästää suustaan naurahduksen. Syöttötuolissa hän hytkyy ja sätkii syömisen päätteeksi välillä aivan hepuleissa kädet osoittaen suorana sivuille tai taputtaen syöttötuolin tarjotinta. Innostunut vauva heiluu ja sätkii muutenkin aivan joka suuntaan. Tunnistettavia äänteitä ovat "vävä" ja "hava" tai jotain sinnepäin.

Vauva pitää kylpemisestä ja loiskuttaa vettä käsillään ja jaloillaan niin, että kaikki ympärillä olevat kastuvat. Hän on nyt todella löytänyt kylpemisen riemun. Nähdessään, että kylpyammeeseen lasketaan vettä, tyttö lähtee innoissaan ryömimään paikalle ja yrittää kavuta ammeeseen. Vauva pitää kantorepussa matkustamisesta: hän innostuu aina, kun näkee, että virittelen Tulaa päälleni ja viihtyy kyydissä etenkin liikkeessa. Vauva pitää edelleen kovasti kurkisteluleikeistä, hän nauraa isoveljen hassutuksille ja pitää siitä, kun kutittelen häntä hiuksilla kasvoista. Kaikista kodin tavaroista hän taitaa eniten pitää kaikenlaisesta paperista, voi kun sitä saisi joskus tutkia ja maistella ihan rauhassa... Ulkona hän pitää erityisesti keinumisesta sekä hiekan ja kivien tunnustelusta. Vauva pitää hammasharjan jyrsimisestä, mutta...

...vauva ei pidä ollenkaan hampaiden harjauksesta: hän työntää inhottavaa hammasharjaa kaikin voimin pois käsillään ja kielellään, mikä tekee hammaspesusta aika haastavaa puuhaa. Veljeensä tullut tässä asiassa. Vauva ei pidä kasvojen pyyhkimisestä, eikä aina oikein pukemisestakaan. Väsyneenä hän ei pidä siitä, jos äiti on liian pitkään liian kaukana tai poissa näkyvistä.

Vauva käyttää pääasiassa 74-koon vaatteita ja Muumi-vaippoja vitoskoossa. Muistelin, että tällä vaatekoolla mentiin esikoisen kanssa aikoinaan tosi pitkä ajanjakso.

Vauva kävi neuvolassa viimeksi puolivuotistarkastuksessa, ja 8kk-käynti on vasta kesäkuun alussa. Paino taitaa lähennellä jo 10 kiloa. Toukokuun aikana vauva on päässyt ulkoilun makuun: ilmojen lämmettyä hän on saanut tutkia maailmaa omalla takapihalla, ja leikkipuistossa hän on saanut ryömiä viltin päällä ja keinua vauvakeinussa tai äidin sylissä. Viikko sitten vauva pääsi ensimmäisen kerran bussin kyytiin matkalla naapurikaupunkiin.

Meidän neiti kesäheinä! ♥️