5.8.2016

Omaan huoneeseen

Taisinkinkin jo mainita jossain ohimennen, että siirsimme taaperon häidemme jälkeen omaan huoneeseen nukkumaan. Siihen saakka poika oli nukkunut pinnasängyssä meidän makuuhuoneessamme, paitsi aamuyöt yleensä minun vieressäni; aluksi pinnasänky oli ilman toista laitaa parivuoteen sivuvaununa, pojan alettua kunnolla liikkumaan laita asennettiin takaisin paikoilleen ja viimemmäksi pinnasänky siirrettiin irti meidän sängystämme, huoneen toiselle seinälle. Yömetyksen lopetin pojan täytettyä vuoden ja sen jälkeen taaperon yöunet muuttuivat vähitellen yhtäjaksoisemmiksi. Kun yöheräilyjä ei enää juurikaan tullut, aloimme pohtia uskaltaisiko pojan siirtää nukkumaan jo ihan omaan huoneeseen asti.

Lopullisen ehdotuksen teki oikeastaaan mies. Minä en olisi varmasti vieläkään lähtenyt siirtämään pinnasänkyä, jos olisin päättänyt siitä täysin itse. En enää pelkää sitä, että poika yhtäkkiä lopettaisi hengittämisen niin kuin vauvavuotena pelkäsin, ja minun täytyisi yölläkin tarkistella miten hän pärjää. Eniten minua vaivasi ajatus siitä, että poika tuntisi itsensä yksinäiseksi nukkuessaan meistä erossa ja hätääntyisi herätessään, kun ei kuulisikaan vanhempien hengitystä ja öistä tuhinaa. Muistelin myös lukeneeni sellaisia tutkimustuloksia, että nukkuminen muiden kanssa samassa huoneessa voi muun muassa alentaa lapsen stressitasoja, vähentää yöllisiä pelkoja ja vaikuttaa myönteisesti tunne-elämän kehitykseen. Mielestäni tähän asiaan antaa hyvin näkökulmaa myös se ajatus, että miksi pienen lapsen täytyisi nukkua yksin, kun eivät vanhemmatkaan niin tee? Yksin nukkuminen ei ole eläimille eikä ihmisille luonnollista, vaan ehkä enemmän länsimaisen elämäntyylin sanelema tapa. Olen sitä mieltä, että lapsi voi hyvin nukkua vanhempiensa kanssa vaikka kouluikäiseksi saakka, jos se on kaikkien kannalta hyvä ratkaisu. Yö on pienelle pitkä aika olla erossa vanhemmista ja uskon, että vanhempien läsnäolo ja läheisyys antavat lapselle turvaa myös yöllä.

No miksi pinnasänky sitten kuitenkin siirrettiin, vaikka minä en olisi välttämättä vielä lähtenyt tekemään sitä? Siksi, että perhe on kokonaisuus, jossa kaikkien hyvinvointia on ajateltava ja kaikkien mielipiteitä kuunneltava. Siksi, että samassa huoneessa nukkuessaan poika heräili välillä turhaan esimerkiksi minun aamuöisiin vessareissuihini tai miehen kääntyilyihin ja peiton kahisteluihin. Siksi, että poika näytti pärjäävän hyvin omassa sängyssään. Nykyään on myös mukavaa, että voimme illalla jutella miehen kanssa nukkumaan käydessä, kun ennen makuuhuoneseen täytyi hiippailla hiirenhiljaa, ettei nukkuva lapsi vain heräisi. Ja tästä muutoksesta huolimatta poika pääsee edelleen viereeni aamulla herätessäänvälillä unet jatkuvat aamuimetyksen jälkeen tai sitten nousemme aikaisin ylös. Jos tilanne menisi vaikeaksi, voisi pinnasängyn aina kantaa myös takaisin, mutta näin olemme nyt nukkuneet jo useamman viikon ajan.

Milloin teillä on siirretty lapsi omaan huoneeseen nukkumaan ja miten se on sujunut?

2 kommenttia:

  1. Mekin lopetimme yöimetyksen (7 tunniksi) vuoden iässä, mutta perhepedissä mennään edelleen ja yöt välillä melkoisen levottomia, asentoa vaihdetaan, noustaan istumaan jne.. Sitten tietysti heräillään toistemme kyljen kääntöihin. Pinnasänky jäi koristeeksi, kun välillä oli kausi että vauva nukkui ainoastaan tissi suussa ja heräili koko ajan. Nyt on työn alla siirtää pinnis toiseen makkariin ja tehdä vähän järjestyksiä uusiksi, sillä ajatuksella että kun aika koittaa perhepedistä luopumiseen, tyttö muuttaisi yöksi omaan huoneeseen. Sitä ennen pitäisi alkaa treenata nukahtamista yöunille ilman tissiä, että se onnistuisi joskus sinne omaan sänkyynkin... :D Loppuunsa saattaisi parantua kaikkien yöunet. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin poika nukkui vauvavuoden kaikkein levottomimpina kausina pääasiassa vieressä, kun en vain jaksanut yöllä nostella ees taas... Silloin en kuitenkaan itse nukkunut ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Edelleen poika nukahtaa pääasiassa tissille, mistä lasken pinnasänkyyn. En ole vielä jaksanut nähdä vaivaa siitä pois opettelun kanssa, kun se on toiminut niin hyvin, eikä ole mullekaan mikään ongelma. Tsemppiä sinne, toivottavasti pääsette hiljalleen kohti parempia unia! :)

      Poista