6.3.2017

Synttärikuulumisia ja arvonnan voittaja

Eilen pärähti mittariin täällä päässä 29 vuotta. Tässä päälle parikymppisenä elellessä vuosien lisääntyminen ei ole tuntunut enää oikein missään: tuntuu, että on aivan sama onko sitä ikää 25 vai 28 vuotta, olo on kuitenkin samanlainen, eivätkä lisävuodet ole tuoneet enää mitään "ekstraetuja". Toista se oli silloin reilut kymmenen vuotta sitten täysi-ikäisyyttä odotellessa... Siitä sen oman vanhenemisensa kyllä huomaa, kun miettii, että täysi-ikäisyyden saavuttamisesta on tosiaan kulunut jo niin kauan! Nykyään huomaan ajan kulun parhaiten omasta lapsesta ja hänen kasvustaan kai minäkin siinä ohessa kasvan − ja kuukaudet ja vuodet tuntuvat vierivän eteenpäin välillä pelottavankin lujaa.

Vaikka tunnen toisaalta olevani se sama ihminen kuin parikymppisenä, haluaisin kyllä uskoa, että olen tässä vuosien varrella kasvanut ja kypsynytkin. Ja varmasti olenkin. Mietiskelin tärkeimpiä virstanpylväitäni tällä kolmannella vuosikymmenellä, ja niitä ovat ehdottomasti olleet: opiskelemaan lähteminen, valmistuminen, muutto nykyiselle asuinpaikkakunnallemme ja oman kodin hankinta, kihlautuminen, sekä aivan viime vuosina: äidiksi tulo ja naimisiinmeno. Nämä kaikki ovat olleet asioita, jotka ovat kuljettaneet elämääni merkittävästi eteenpäin, ja ne ovat myös kaikki olleet jonkinlaisia haaveitani elämässä. Nykyisessä iässäni voinkin olla tyytyväinen, ylpeä ja onnellinen siitä, millaisia asioita olen tähän ikään mennessä, kuluneiden vuosien aikana saanut kokea. Kaikki on hyvin ja saan olla paljosta kiitollinen. Toisinaan raskaalta tuntuvina päivinä arjen pyörityksessä täytyisi pitää nuo asiat mielessä.

Vaikka luku 29 ei herätä itsessäni oikein minkäänlaisia tunteita, veikkaan, että vuoden päästä pyöreän kolmenkympin täyttyminen saattaa jo vähän alkaa tuntumaankin − kuulostaahan se jo ihan aikuisen ihmisen iältä! Tänä vuonna juhlistin syntymäpäivääni perinteisillä kakkukahveilla perheen kesken, mutta voi olla, että ensi vuodeksi tekee mieli järjestää jotain suurempaa. Olen sitä mieltä, että jos jotakin aihetta juhlaan on, niin se kannattaa kyllä käyttää hyväksi ja juhlistaa edes pienessä mittakaavassa; elämässä ei voi olla liikaa mukavia hetkiä läheisten ihmisten kanssa ja juhlathan ovat mitä parhain syy kutsua ihmisiä kylään ja kokoontua. Tällaisia mietteitä vanhenemisesta ja elämästä herätti tämä syntymäpäiväseuravaa vuosi näyttäköön, millaisia tapahtumia matkalle ennen kolmeakymppiä vielä mahtuu.

PS-Kustannuksen Loruloikkia ja muita liikuntaleikkejä varhaiskasvatuksessa -kirja on nyt arvottu, ja onnetar suosi tällä kertaa nimimerkkiä Jebsu K. Onneksi olkoon! Sinulle on lähetetty sähköpostia osoitetiedusteluja varten. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja mukavaa viikon alkua! :)

2 kommenttia: