30.5.2017

Kotieläinpihalla

Viime viikolle sattunut helatorstai tarjosi oivallisen mahdollisuuden pienelle kesäretkelle pojan kanssa kahdestaan, kun mies painoi työpäivää. Otimme aamulla suunnaksi Yli-Marolan kotieläinpihan Lahdessa, jota paikallinen 4H-yhdistys ylläpitää. Viime kesänä kävimme pari kertaa kotieläinpuistossa ihmettelemässä eläimia, mutta tämä kotieläinpiha jäi silloin vielä näkemättä.

Olimme auton parkkeeraussyistä paikalla jo hyvissä ajoin ennen pihan aukeamista − en ollut varma saisimmeko autoa kotieläinpihan pienelle parkkipaikalle, mutta aikaisin aamulla vielä saimme! Odottelu ei haitannut, sillä varsinaisen pihan ulkopuolella sijaitseva aitaus aaseineen tarjosi taaperolle ihmeteltävää ja viihdykettä hyvin koko puolen tunnin ajaksi. Kun portit vihdoin aukesivat pääsimme astumaan pienelle ja sympaattiselle kotieläinpihalle eläinaitauksineen ja vanhoine rakennuksineen, joihin kuuluu esimerkiksi edelleen käytössä oleva, yli satavuotias navetta. Yli-Marolan kotieläinpihalta löytyy myös ihana maalaiskahvila ja käsityömyyntiä, joiden lisäksi siellä pyörii tänä kesänä suomalaisten ensimmäisistä kotieläimistä kertova Alkuperäisrodut-näyttely.







Olimme paikalla kotieläinpihan avajaispäivänä, jolloin ihmisvilinää riitti, mutta eläimiä pääsi kuitenkin hyvin katsomaan, eikä ruuhkaa ollut liikaa. Pienet vierailijat oli kivasti huomiotu, kun korkeampien eläinaitausten luo oli rakennettu korokkeita eläinten kurkistelua varten. Kotieläinpihalta löytyi lampaita, vuohia, vasikoita, sikoja, kanoja, alpakoita ja minipossu. Lampaita pääsi aitauksen sisäpuolelle silittämäänkin ja varovasti taapero niiden pehmoista villaa kokeilikin. Sisätiloissa olisi ollut vielä jyrsijöitä, mutta sinne otettiin vain vähän ihmisiä kerrallaan emmekä jaksaneet tällä kertaa jonottaa − ulkona kyllä riitti ihmeteltävää! Taaperon suosikeiksi taisivat muodostua kanat, joita kävimme moikkaamassa vielä toistamiseen ennen kotiin lähtöä pojan hokiessa "kana, kana, kana". 

Pari tuntia vierähti kotieläinpihalla nopeasti ja pian oli aika lähteä kotiin päiväuniajan lähestyessä. Avajaispäivän taikuriesitys jäi meiltä näkemättä, mutta luulen, että siitä saivatkin enemmän irti vähän isommat lapset. Kesä on kyllä ihanaa aikaa juuri tällaisille retkille, ja on mahtavaa, miten noin parivuotiaan lapsen kanssa voi jo tehdä kaikenlaista − emme tarvitse enää edes rattaita mukaan, kun poika jaksaa niin hienosti kävellä. Ennen kotiinlähtöä nautiskelimme nurmikolla eväistä auringon paistaessa, ja siinä iloista ihmisvilinää katsellessani en olisi voinut olla tyytyväisempi siitä, että saimme olla juuri silloin juuri siellä. Samanlaisia retkiä ja kesäpäiviä toivon tulevalle kesälle paljon lisää!

4 kommenttia:

  1. Tuollaiset kotieläinpihat ovat kyllä tosi kivoja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, ihan parhaita kesäkohteita lapsen kanssa! :)

      Poista
  2. Mekin käytiin kotieläinpihalla toisaalla viime viikolla :) Oli kyllä kiva kokemus taaperon kanssa :) Pupu ja aasi oli kovimmat hitit :D
    Mutta joo, kiitos vinkistä, ollaankin lähipäivinä ajelemassa tuosta ohi, jos ei sada, niin täytyy kyllä poiketa tuolla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aasit taisivat jäädä meidänkin reissulta hyvin mieleen kanojen lisäksi, kun monta kertaa on hoettu "yksi aasi, toinen aasi" :D

      Suosittelen poikkeamaan! :)

      Poista