18.5.2017

Raskausviikko 21+0 ja rakenneultran kuulumiset

Tällä raskausviikolla olo on ollut samankaltainen kuin edelliselläkin, vauvan potkut ovat tosin vahvistuneet entisestään. Viime sunnuntaina sain viettää ihanan äitienpäivän, johon kuului muun muassa äitienpäivälounas Vääksyn kanavan maisemissa, mistä nämä kuvatkin ovat. Kauniissa järvimaisemissa kelpasi ikuistaa toinen äitienpäiväni ja raskauden puoliväli, silmien siristelystä huolimatta.

Kun katselen näitä kuvia, joissa vauvamaha jo aivan selvästi erottuu, tulee mieleen se miten kerroin esikoisen odotuksesta töissä yleisesti vasta rakenneultran jälkeen; muutama työkaveri tiesi raskaudesta ennen sitä, jokunen oli arvannut, mutta moni ei ollut osannut ajatellakaan asiaa. En usko, että tuota palloa olisi voinut tällä kerralla piilotella aivan yhtä pitkään, ja mielestäni vatsa onkin pullahtanut paljon aikaisemmin esiin tässä toisessa raskaudessa, niin kuin monilla kai käy.

Kuluneen viikon kohokohta äitienpäivän ohella oli tietenkin eilinen rakenneultra, joka ajoittui raskausviikolle 20+6. Rakenneultrassa selvisivät ne kaikkein tärkeimmät asiat: vauvan sydän ja muut tärkeät sisäelimet näyttivät juuri siltä niin kuin pitääkin, eikä mitään hälyyttävää ilmennyt tutkimuksessa. Vauvan painoarvio vastasti raskausviikkoja täydellisesti, se oli siis aivan just eikä melkein! Oli jotenkin hellyyttävää kuulla, että vauvan pään halkaisija on tällä hetkellä 5 cm − niin pikkuruinen, mutta kuitenkin jo kuin pienen nuken kokoinen. Vauva liikkui virkeänä ja piilotteli kasvojaan käsien takana, saimme yhden kuvankin mukaan, jossa käsivarsi lepää otsan päällä. Istukka ja napanuora olivat kunnossa ja lapsivettä oli hyvä määrä. Istukan sijainniksi oli aiemmin määritelty takaseinä, mutta nyt se sijaitsee kuulemma sekä etu- että takaseinämän puolella; kätilön mukaan paras kuvaus sijainnista olisi kohdun pohjassa, eli tavallaan ylävatsassa. Olo oli sairaalareissun jälkeen valtavan helpottunut ja onnellinen, sillä aina nuo tutkimukset kuitenkin vähän jännittävät, eikä vauvan hyvinvointi ole mikään itsestäänselvä asia.

Niin, ja paljastui tutkimuksessa mahdollinen sukupuolikin. Kätilö veikkasi meille hyvin vahvasti pientä, ihanaa, täydellistä...

...prinsessaa! ♥

10 kommenttia:

  1. Vau mikä säteilevä mama siellä! Ja onnea tyttölupauksesta!! <3

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia! Mullakin on kyllä tullut maha esille tässä raskaudessa aiemmin, kuin viimeksi. Meillä rakenneultraan pari viikkoa, ootan kyllä kovasti jo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Niin se ilmeisesti monilla menee, kun vatsa on jo kertaalleen venynyt. Ihanaa, pian tekin pääsette pientä moikkaamaan! :)

      Poista
  3. Mietinkin mahan mallista, ennenkuin luin tekstisi loppuun, että tyttömasulta se näyttää! ;) en ymmärrä miten jotkut piilottelevat näille viikoille asti mahaa onnistuneesti, täälläkin maha pomppasi esille aikaisessa vaiheessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa että arvasit noin! :D Musta tämä vatsa on tuntunut saman malliselta kuin esikoistakin odottaessa, mutta ehkä pitäisi vertailla vanhoista kuvista miltä se todellisuus näyttikään.

      Ensimmäisessä raskaudessa se piilottelu vielä onnistui, mutta nyt ei todellakaan :D

      Poista
  4. Sä suorastaan hehkut.♥ Mahtavaa, että kaikki oli kunnossa ja paljon onnea tyttölupauksesta♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi paljon kiitoksia! <3 On se aina suuri helpotus saada tietää, että kaikki on niin kuin pitääkin :)

      Poista
  5. Itsellä istukka sijaitsee hyvin alhaalla etuseinämässä ja sen vuoksi pienen miehen potkut ei tunnu niin voimakkaina. Silti ne tuntuvat toisinaan kivuliailta, joten en voi kuvitella millaisilta ne voisivat tuntua :D Nyt on menossa raskausviikko 27 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän paljon niissä potkuissa on voimaa jo tässä vaiheessa, vaikka vauva on vielä niin hentoinen. Kun oikeaan paikkaan osuu, niin tuntuu välillä mullakin vähän ilkeältä. Silti ne ovat niin ihania tuntemuksia <3 Onnellista odotusta sinulle! :)

      Poista