8.8.2017

Ensimmäistä kertaa HopLopissa

Viime viikonloppuna olin pojan kanssa kahden, ja meillä oli kerrankin auto käytössä. Lauantaina kastuimme leikkipuistoreissulla sen verran, että sunnuntaille teki mieli keksiä jotain toisenlaista aktiviteettia. HopLop pomppasi jostain mieleeni − emme olleet käyneet siellä vielä aikaisemmin − ja otimme suunnaksi uuden, Lahden Renkomäessä sijaitsevan seikkailupuiston heti sunnuntaiaamusta.

Olimme ensimmäsinä ovien takana odottelemassa ja lippuja ostamassa, mutta hiljalleen paikka täyttyi lapsiseurueista − sateinen sunnuntai taisi houkutella muitakin paikalle. Ruuhkaa ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa. Alle 3-vuotiaasta maksettava 10 euron sisäänpääsymaksu ei tuntunut liian kalliilta, kun itse pääsin puistoon ilmaiseksi. Renkomäen HopLopista löytyy 0−4-vuotiaille tarkoitettu pienten leikkialue, josta mekin aloitimme touhukkaan aamupäivämme. Hämyinen pallomeri oli taaperon mielestä vähän jännittävä paikka, mutta valtava pallomäärä sai pojan kuitenkin innostumaan. Hetkisen uuteen paikkaan totuteltuamme siirryimme "isompien" puolelle, missä kiipeilimme ja seikkailimme varsinkin seikkailulabyrintissa ja hämähäkkitornissa, eli eräänlaisissa valtavissa kiipeilysokkeloissa. Myös useampi liukumäki tuli testattua. Puistosta löytyi aina vain uusia paikkoja ja asioita, ja tuntui, että HopLop oli kuin loputtomien liikunnallisten seikkailujen ja yllätysten aarreaitta!

Taaperon perässä kapuaminen sai todella hien pintaan myös itselle. Näin raskaana ollessa kiittelin hyvää vointiani ja sitä, että iskias ei enää vaivannut − ahtaista koloista kapuaminen ja putkista ryömiminen ei olisi ehkä onnistunut muhkeamman ulkomuodon tai selkävaivojen kanssa. Lapset singahtelivat puistossa paikasta toiseen hämmästyttävän ketterästi, eräs äiti päivitteli putkessa puuskuttaen, miten nämä lapsukaiset voivatkin olla niin nopeita, ja samanlainen ajatus oli omassakin mielessäni monta kertaa. Kuvia en hirveästi ehtinyt räpsimään, sillä napero ehti vilahtaa kulman taakse siinä ajassa, kun sain vasta kameran kaivettua esiin − ja silloin oli jo kiire perään! Puisto oli kyllä siinä mielessä hyvin suunniteltu ja rakennettu, että todellisia vaaranpaikkoja tai mahdollisuuksia pudota ei juurikaan ollut. Ei siinä paljon ehtinyt miettiä edes omaa korkeanpaikankammoa, vaan esimerkiksi tuollaisen sinisen verkon päällä oli joissain paikoissa vain pakko kävellä. Normaalisti pelkoni pääse valloilleen juuri tuollaisissa korkealla sijaitsevissa rakennelmissa, joiden raoista näkee maahan.


Trampoliinit taisivat olla paras juttu meidän naperon mielestä: poika pomppi innoissaan posket punaisina pitkän aikaa ja halusi pomppimaan vielä myöhemmin uudestaan. Tämä taisi olla vasta toinen kerta, kun poika on ylipäätään päässyt trampoliinille, mutta äkkiä hän pääsi jyvälle hommasta. Kaksi tuntia oli oikein sopiva aika HopLopissa taaperon kanssa, vaikka paljon pidempäänkin tekemistä olisi riittänyt. Isomman lapsen kanssa olisi voinut mennä ajamaan myös sähköautolla, kokeilemaan sähköisiä pelejä, kiipeilemään kiipeilyseinälle tai pelaamaan vaikka sählyä pelikentälle. Rakentelunurkkauksen tiilenkokoiset legopalikat sekä jättimäinen tulivuoriliukumäki jäivät myös tällä reissulla kokeilematta.

Touhukkaan parituntisen jälkeen pidimme evästauon autossa ennen kotiin ja päiväunille lähtöä. Uuden kokemuksen ja liikunnallisen tekemisen jälkeen olo oli ihanan virkistynyt. Ihan mahtavaa, että lapsille (ja meille aikuisille) löytyy tällaisia paikkoja, joissa pääsee harjoittelemaan motorisia taitoja ja kokemaan liikunnan riemua seikkailun ja leikin merkeissä. Tänne menemme vielä uudestaan! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti