6.1.2019

Mitä tapahtui vuonna 2018?

Hyvää uutta vuotta 2019! Lapset harjoittelivat uuden vuoden jälkeiset aamupäivät päivähoidossa, joten minulla oli aikaa kahlata läpi viime vuoden kalenterimerkintöjä, blogikirjoituksia ja valokuvia ja naputella perinteinen menneen vuoden kertaus. Viime vuoden aikana en ehtinyt kirjoitella aina niistä asioista, mistä olisin halunnut, minkä vuoksi tämän vuosikoosteen tekeminen tuntui erityisen tärkeältä. Kuvitukseksi poimin sekalaisia otoksia, jotka eivät ole aiemmin päätyneet blogiin asti.

Vuosi 2018 oli näillä näkymin viimeinen vuosi, jonka vietin kokonaan kotona lasten kanssa. Ihana, ihana vuosi, jonka aikana kuopus kasvoi vauvasta yksivuotiaaksi ja sisarukset alkoivat touhuamaan koko ajan enemmän yhdessä, mutta myös rankka vuosi, johon kuului omalla kohdallani aika syvissäkin vesissä uimista. Etenkin kesän jälkeinen aika otti itselläni koville, ja syksyn edetessä tunsin koko ajan vahvemmin, että kotiäitivuoteni alkavat olla täynnä. Vuoden 2018 kertaaminen oli kuitenkin myös hyvin haikeaa − onhan aika lasten kanssa kotona ollut niin kovin ainutlaatuista! Olen äärimmäisen kiitollinen ja onnellinen siitä, että olen saanut nähdä ja kokea molempien lasten varhaiset vuodet niin läheltä, esikoisen kohdalla vielä paljon pidempään kuin kuopuksen. Tällainen oli meidän vuosi 2018:

Tammikuussa palasin lasten kanssa arkeen perheen yhteisen joululoman jälkeen. Päivät pyörivät tutulla kaavalla: aamupalan ja aamutoimien jälkeen ulkoilemaan leikkipuistoon, jonka aikana kuopus nukkui ensimmäiset päiväunensa vaunuissa. Lounaan jälkeen koko porukan yhteiset päiväunet, ja loppupäivä yleensä sisäleikeissä. Ulkoilun hitti oli aura-autojen kasaama jättimäinen lumivuori, jonka päällä esikoinen leikki isompien lasten kanssa. Kevään ajan kävin lasten kanssa myös seurakunnan perhekerhossa kerran viikossa. Tammikuun lopulla järjestin me&i-vaatekutsut.

Helmikuussa paukkuivat pakkaset reippaissa −20 asteen lukemissa, mutta ihana auringonpaiste lämmitti mieltä! Haaveilimme vähän omakotitalosta ja siitä millaisen kodin haluaisimme joskus tulevaisuudessa. Seurailimme asuntomarkkinoita, ja kävimme kevään aikana muutamissa asuntonäytöissä. Alkuvuoteen sisältyi myös surua, kun lasten rakas isomummo nukkui pois, kävimme koko perheen voimin jättämässä hyvästejä viimeisillä hetkillä. Aloin käydä lasten kanssa MLL:n iltakerhossa, mitä jatkoimme koko kevään, oli kiva saada iltoihinkin jotain säännöllistä ohjelmaa. Esikoinen pääsi isin kanssa pilkille!

Maaliskuussa täytin pyöreitä, ja juhlistin kolmekymppisiäni kahden päivän kakkukahvikestityksillä. Juhlahumusta siirryttiin nopeasti surullisempaan tunnelmaan, kun seuraavana viikonloppuna koittivat isomummon hautajaiset. Maaliskuussa olin viettämässä myös yhden ystäväni kolmekymppisiä nostalgisessa teiniaikojen discopaikassa. Loppukuusta saimme lasten pikkuserkkuja perheineen kyläilemään. Kuopus täytti puoli vuotta, jonka kunniaksi vietimme pienet puolivuotissynttärit isovanhempien ja kummien kanssa − maaliskuu olikin varsinainen juhlakuu! Mies oli talvilomalla ja pääsin käymään hierojalla. Pitkäperjantaina lähdin esikoisen kanssa kahdestaan HopLopiin, kahdenkeskista aikaa oli ollut kova ikävä. <3




Huhtikuussa vietimme pääsiäistä: perheen pojat lähtivät mökille ja minä ja vauva vanhempieni luo yökyläilemään. Kuopus oppi sillä reissulla ryömimään. Pääsiäisen jälkeen kävin äitiysfysioterapeutilla ja sain kuulla, että vatsalihasten erkaumaa oli vielä raskauden jäljiltä jäljellä ja että lantionpohjalihasten hallinta oli heikkoa. Iltaisin makasin olohuoneen lattialla ja jumppailin tunnollisesti fyssarin ohjeiden mukaan. Kuun puolivälissä juhlistimme ystäväni kanssa meidän molempien kolmekymppisiä ruokailun ja shoppailun merkeissä. Pääsin teatteriin katsomaan mahtavia Elviksen biisejä sisältävää Love me tender -musikaalia. Huhtkuun lopulle varasin kirpparipöydän, ja se olikin lasten kanssa loppukuun projektimme. Aloitimme pienimuotoisen vessaremontin, jonka parissa alkoi myös vapunvietto.


Toukokuussa pyörähdimme ihmettelemässä paikallista Vapun päivän hulinaa. Kävin kaksivaiheisessa työhaastattelussa, ja kerrankin olin tyytyväinen siihen, miten suoriuduin. Toukokuun alkupuolella oli jo ihan kesä! Touko-kesäkuussa kävimme paikallisen urheiluseuran järjestämissä lasten kisoissa, missä esikoinen pääsi juoksentelemaan ja hyppimään. Odotin kovasti äitienpäivää ja yhteistä ruokailua perheeni kanssa, mutta sairastuin vatsatautiin edellisenä yönä ja jouduimme jäämään kotiin. Toinenkin epäonni sattui, kun tein epäonnistuneen matkan ystäväni synttäreille Helsinkiin: vauva itki takapenkillä niin hysteerisenä, että jouduin lopulta kääntymään takaisin ja palaamaan itsekin itku kurkussa pettyneenä kotiin. Vietimme kuitenkin kivan kaupunkiseikkailupäivän äitikaverin ja lastensa kanssa. Kuopuksen rytmi muuttui toukokuussa niin, että samalla jäivät pois sekä omani että esikoisen päiväunet.





Kesäkuussa nautin lasten kanssa täysillä lämmöstä ja ulkoilusta: lähdimme aamulla ulos, söimme lounaan puistossa ja olimme ulkona helposti 3−4 tuntia. Yhtenä sunnuntaina lähdin lasten kanssa junalla Helsinkiin, missä vietimme kuopuksen kummitädin kanssa helteisen päivän Haltialan maatilalla. Osallistuimme myös MLL:n kotieläinpuistoretkelle, se päivä oli poikkeuksellisen kylmä päivä muuten niin lämpimässä alkukesässä! Esikoinen täytti kolme vuotta, mitä juhlistimme perinteisesti sekä kaverisynttäreiden että sukulaissynttäreiden merkeissä. Pyörähdin lasten kanssa tivolissa. Juhannuksen vietimme mökillä, mikä oli kuopuksen ensimmäinen mökkireissu. Esikoinen jäi jatkamaan juhannuksen viettoa vielä yhdeksi yöksi mummon ja papan kanssa, kun me muut lähdimme kotiin. Kesäkuun lopulla minulla oli toinen vapaailta sitten kuopuksen syntymän, kun ohjelmassa olivat jälleen yhdet 30-vuotisbileet.



Heinäkuussa helteet jatkuivat ja kyllä sitä lämpöä pukkasikin! 2-vuotishääpäivää juhlistimme arkisesti: leivoin sen kunniaksi raparperipiirakan. Pääsimme miehen kanssa kahdestaan seikkailupuistoon ja syömään, mikä oli syntymäpäivälahjani hänelle. Mies jäi kesälomalle heinäkuun puolivälissä, kävimme Linnanmäellä, uimarannalla ja vietimme viikonlopun mökillä. Lämpö oli ihanaa, mutta kuumuus vei myös voimia perheenjäseniltä ja rajoitti menohaluja, minkä vuoksi vietimme aika paljon aikaa vain omalla pihalla ja koitimme etsiä varjoisia ulkoilupaikkoja. Lämpöpumppu osoittautui korvaamattomaksi kotona. Kuopus oppi kesän aikana pikkuhiljaa konttaamaan.


Elokuussa oli yhteensä kolmet esikoisen ikätoverin synttärijuhlat. Vietimme äiti-poika-aikaa Leo's leikkimaassa toisen äidin ja lapsen kanssa. Kävimme kotieläinpuistossa ja junailimme lomanpäätösreissulle Helsinkiin luonnontieteelliseen museoon, mikä oli luvattu 3-vuotiaalle dinosaurusfanille jo talvella. Arki jatkui taas isin loman jälkeen. Matkustin lasten kanssa bussilla suureen perhepuistoon, menneenä kesänä kuljin lasten kanssa ennätyksellisen paljon joukkoliikenteessä. Elokuun puolivälissä alkoi esikoisen oma 3-vuotiaiden kerho, jossa hän kävi syksyn ajan kerran viikossa. Aloitin lasten kanssa myös perhemuskarin, mikä oli yksi syksyn kivoimpia juttuja. Kävimme vielä viimeisissä lasten urheilukisoissa. Elokuun lopulla matkustin Tampereelle ystävän baby shower -juhliin. Elo-syyskuun vaihteessa osallistuimme esikoisen kanssa lyhyelle lapsi-vanhempi-koriskurssille. Sain loppuvuodeksi apua kotiin neuvolan kautta.






Syyskuussa ilma alkoi viiletä pitkän kuuman kesän jälkeen, mutta muistan kuun alusta muutamia t-paitakelejäkin. Syyskuun perinteinen kesänpäätösmökkireissu jäi minulta ja lapsilta väliin, kun sairastuin esikoisen kanssa flunssaan. Parannuttuani kävin kirppistapahtumassa myymässä pois lastenvaatteita. Syyskuussa nautimme viilenneestä ilmasta: esikoinen pääsi mieleenpainuvalle veneretkelle isin kanssa, poika pyöräili mielellään leikkipuistoon ja kuopus työnteli taaperokärryä omalla pihalla. Kuun puolivälissä tein taas päiväreissun Tampereelle ystäviä tapaamaan. Loppukuussa oli paljon hulinaa: kuopuksen ikätoverin synttärit, kuopuksen omat 1-vuotissynttärit, 1-vuotisvalokuvaukset ja  1-vuotisneuvola. Syyskuussa aloittelin työnhakua.




Lokakuussa arkiviikkoja rytmittivät muskari, perhekerho, perhekahvila ja esikoisen oma kerho. Tuntui, että kaikki meni hyvin, kun meillä oli vain riittävästi ohjelmaa. Koko syksyn ajan järjestimme myös säännöllisesti treffejä yhden esikoisen leikkikaverin kanssa. Vähäisellä vapaa-ajallani naputtelin työhakemuksia. Kuopus sairasti pahaa flunssaa, ja vietin rauhallisen viikonlopun hänen kanssaa poikien lähtiessä mökille. Pääsin vähän tuulettumaan, kun vietin kivan ostoskeskuspäivän ystäväni kanssa. Miehen kanssa kävimme lounastreffeillä. Lokakuussa imin voimia upeasta ruskasta, mutta kun lehdet tippuivat puista ja kellot siirtyivät loppukuusta talviaikaan vaivuin johonkin kaamosmasennuksen tapaiseen: koko ajan väsytti, arki puudutti, oli ikävä kesää ja aurinkoa.





Marraskuussa väsynyt olotilani jatkui, ulkona oli synkkää ja ulkoilu jäi vähemmälle. Arkea piristivät kummitytön synttärijuhlat ja "virkistyspäivä" ystävän kanssa Helsingissä (söin elämäni ensimmäistä kerta sushia!). Loppukuussa varasin ajan lääkärille ja kävin laboratoriokokeissa, mutta mitään hälyttävää ei löytynyt. Kuun loppupuolella pääsin yhteen työhaastatteluun, ja seuraavalla viikolla tuli mahtavia uutisia: paikka oli minun! Samana päivänä saimme tietää lasten tulevan hoitopaikan. Oli helpottavaa, että työnhaun sai vihdoin päättää, tulevan vuoden sävelet olivat nyt selvät ja joulukuun sai rauhoitttaa kokonaan, vaikka päässä raksutti tietysti myös paljon ajatuksia tulevaan liittyen.

Joulukuussa olin lasten kanssa taas flunssassa, tuntui, että varsinkin kuopus nappasi syksyn aikana aika monta nuhaa. Kävin puolikuntoisena kirjoittamassa työsopimuksen ja illalla makasin kuumeessa. Talvi tuli kunnolla. Kuopus oppi kävelemaan, ja juhlimme lasten serkun ja vaarin syntymäpäiviä. Virittäydyin esikoisen kanssa joulutunnelmaan: kävimme Lasten kauneimmissa joululauluissa ja  jouluisessa lastenkonsertissa. Kävin pitkästä aikaa kampaajalla, ja tukasta lähti yli puolet pois. Ennen joulua kävimme ensimmäisen kerran tutustumassa lasten tulevaan hoitopaikkaan. Laskeuduin joulun viettoon taivaallisen kuumakivihieronnan saattelemana. Joulua vietimme kotona isovanhempien ja muiden perheenjäsenten kanssa. Pukki vieraili taas meillä ja lapsilla oli jännät paikat. Hoitoon tutustuminen jatkui välipäivinä ja uuden vuoden aattona. Vuoden vaihdetta juhlistimme kotona hyvän ruuan, muutaman raketin ja tähtisädetikkujen kanssa.



Kiitos vuosi 2018 ja tervetuloa 2019!

Vuoden 2017 vastaava kooste löytyy täältä, vuoden 2016 täältä ja vuoden 2015 täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti